Tarinan alku

Hiih, olen iloinen sain kirjoitettua aika paljon sitä tarinaa, joka liittyy meidän koulutehtävään! :D Tuntuu siltä että viimeinkin olen oppinut kirjoittamaan! Siis onhan minulla paaljon harjoiteltavaa. Yleensä en kirjoita kovin paljon, mutta olen päättänyt, että se muuttuu! 

Jos minä kirjoittaisin kirjan niin tämä olisi sen alku. Tarinan päähenkilön Vil Rauduskoivun pääpotretin esittelinkin jo viime bloggauksessani.

Eli tässä tarinan alku:

Vil makasi vatsallaan nurmikolla takapihalla ja katseli kun punainen leppäkerttu nousi ylös pitkin siankärsämöä. Tänään hänestä tulisi lähetti. Hän pääsisi näkemään maailmaa tämän metsäkylän ulkopuolella ja näkemään ihmisiä ja heidän kaupunkejaan. Ja mikä parasta, hän menisi seikkailemaan. Vil oli kuullut kertomuksia vanhempien lähettipoikien matkoista. Hän ei malttanut odottaa nähdä maailmaa omin silmin.

Vil nosti leppäkertun maasta, nousi ylös ja käveli elämänpuunsa luo. Hänen täytyi hyvästellä se ennen lähtöä. Puu oli nuori ja sen tuohi oli mustavalkoista. Kaikkien heidän perheensä puut olivat mustavalkotuohisia, paitsi äidin, jonka puu oli pensasmainen ja harmaanruskeakaarnainen. Äiti oli ollut Kotipihlaja syntyessään, mutta äidin ja isän mennessä naimisiin hän otti isän sukunimen Rauduskoivu.

Vil kosketti puun pintaa ja katseli sen vihreitä lehtiä.

Äiti huusi takaovella Vilin sisälle. Leppäkerttu lennähti pois.

Heidän kotinsa oli rakennettu suuren kuolleen puun onttoon runkoon. Oli tarinoita, joissa kerrottiin että aikana ennen kuin puunhenkiä oli vielä olemassa, metsissä elivät valtavat puut. Näihin puihin puunhenget olivat myöhemmin rakentaneet talonsa. Näitä puita kutsuttiin yksinkertaisesti kotipuiksi.

Sisällä omassa huoneessaan Vil pakkasi äidin avustuksella. Hän otti mukaansa päällä oleviensa vaatteiden lisäksi vaaleanharmaan pitkän paidan, metsänvihreät housut ja paksumman takin kylmempiä säitä varten. Puiset ruokailuvälineet ja oudon kompassin, jota Vil ei osannut käyttää. Isä oli sanonut että hän oppisi käyttämään sitä ensimmäisellä lähettimatkallaan, kun hän saisi oppaakseen jonkun Vihreän lapsista. Vil laittoi kaikki mukanaan tarvitsemansa asiat reppuunsa.

Vil meni äitinsä kanssa keittiöön, jossa oli kaappeja seinien vierustoilla ja keskellä huonetta oli pöytä, jonka alla istui Vilin pikkuveli Tom. Aurinko paistoi ikkunoista.

Vil kyyristyi pöydän alle Tomin viereen. Neljäkesäinen Tom leikki puisella punaiseksi maalatulla hyrrällä. Vil pörrötti Tomin hiuksia. Tomilla oli samanlainen vaaleanvihreä koivunlehtitukka kuin Vililläkin.

”Minä tahdon myös matkustaa” Tom sanoi. ”Tulen kaipaamaan sinua. Ehkä sitten kun sinäkin olet vähän vanhempi pääset lähetiksi” Sanoessaan tuon Vil katsahti äitiinsä joka siivosi astioita aamupalan jäljiltä. Vil mietti uskaltaisikohan äiti päästää toisenkin poikansa maailmalle. ”Tulen sitten käymään kotona jos kylämme on viestinvienti reissujeni matkojen varrella. Ja sitten minä kerron sinulle kaikesta mitä olen nähnyt” Vil kosketti Tomin nenää sormenpäällään.

”Vil, isäsi varmaan odottaa jo kaupan puolella” äiti sanoi laittaessaan astioita kaappiin. Vilin perhe piti kyläkauppaa etuoven vierellä. Vil yritti olla lyömättä päätänsä pöytään noustessaan vielä halaamaan äitiään. Sitten Vil oli jo menossa kauppaan, kun äiti huudahti ”Ethän sinä ole syönyt tänään melkein mitään!” Vil oli ollut liian jännittynyt saadakseen aamupalalla yhtään syödyksi. Vil nappasi porkkanan pöydältä olevasta korista ja juoksi kaupan puolelle.

Kaupassa oli asiakkaana Rauduskoivujen naapuri Eero Valkeakuulas. Eero oli suunnilleen Vilin isän ikäinen ja hänellä oli hyvin vaalean vihreä iho ja hänen päässään kasvoi lehtitukan lisäksi omenoita.

Vilin isä seisoi kassalla ja nojaili pöytään käsillään jutellessaan Eeron kanssa. Eero oli ostamassa puutarhatarvikkeita. Isä nyökkäsi Vilin odottamaan vielä sen ajan kun Eero maksoi. 

Vil kierteli kauppaa ja katseli myytäviä asioita. Ruokapuolella oli vihanneksia, perunoita, tatteja, jauhoja ja mausteita. Puutarhaosastolla taimia ja multaa. Sitten oli kaiken näköisiä esineitä, kuten kankaita, puuastioita ja luutia. Vilin isä viittoi Vilin takaisin kassalle. ”Onnea tulevalle lähetille!” Eero  sanoi ja lähti ulos.

”Noniin, onko kaikki mukana?” Isä kysyi Vililtä. Vil innostuksissaan onnistui vain nyökkäämään. Isä saattaisi hänet Äiti Vihreän temppeliin, josta Vilin ensimmäinen retki alkaisi. Ensimmäisellä lähettiretkellään kaikki lähettikokelaat saavat mukaansa Vihreän lapsen. Vihreän lapset ovat puunhenkiä, jotka pyhittävät elämänsä Äiti Vihreälle ja elävät Äiti Vihreän temppelissä.

Vil oli toki käynyt temppelissä kevätjuhlissa ja muiden pyhien aikaan, mutta tällä kertaa häntä jännitti enemmän kuin aikaisemmin.

He olivat jo lähdössä, kun äiti ilmestyi kaupasta keittiöön menevän oven viereen. Isä katsahti äitiin ja käski Vilin odottaa ulkona.

Sen jälkeen kun Vil oli mennyt ulos äiti tarttui isän käteen. "Ben, oletko ihan varma tästä?” Vilin äidin kasvoilla oli huolta. Hän oli kaunis, mutta aina huolissaan hänen kasvonsa muuttuivat haikeiksi. ”Viljami on odottanut tätä jo kauan. Hän on kasvanut” Benjamin Rauduskoivu sanoi vaimolleen. ”Tiedän, hän melkein löi päänsä pöytään hyvästellessään Tomia” Benin vaimo sanoi ja jatkoi: ”mutta hän on vasta kaksitoistakesäinen”

Ben tuli surulliseksi katsellessaan vaimonsa kasvoja. Hänellä oli ruskeat silmät ja hänen lehtitukkansa oli tummempi kuin poikien. Hiusten seassa kasvoi valkoisia kukintoja, jotka syksyn tullessa kypsyivät punaisiksi marjoiksi. Vilin äidillä oli samanlainen vino suu kuin pojallaan.

”Maria, minäkin tulen kaipaamaan Viliä, mutta sinä tiedät millainen hän on. Aina etsimässä ötököitä ja piilopaikkoja” Ben halasi vaimoaan. ”Hänen sydämensä ei voi vastustaa seikkailua. Uskon että hän tulee kasvamaan puunhenkenä matkallaan. Ja hän varmasti tulee katsomaan meitä pikemmin kuin arvaammekaan” Ben suuteli Mariaa otsalle. ”Kyllä hän pärjää”

Talviväsymys

Okei on taas pitkä aika viime bloggauksestani. Tässä kuvia viimeaikaisista juttuistani.

Saveilua

 Koulussa oli tehtävänä tehdä öljylamppu, tässä yksi tekemistäni.

 Okariina johon tein samanlaiset piikit kuin öljylamppuunkin.

 Raaka kalaokariina.

Tehtävänä oli tehdä muotti ja sen avulla astia/esine.

 Tarinatehtävän hahmon Vil Rauduskoivun pääpotretti. Viimein sain aloitettua kirjoittamisen. Vil on puunhenki josta tulee lähetti.

 Kummien joululahja.

Naamiot.

Kuvis

 Poltettu Aurinko.

 Poltettu Venus.

 Poltettu Jupiter

 Merkurius.

 Tellus/Maa

 Saturnuksen eri puolet.

 Uranus.

 Koruilua

Kuulumisia

 Koulussa on alkaneet atto-aineet, joten nyt meillä on saveilua vain kahtena päivänä viikossa :( Meillä on enkkuu, matikkaa, ruottii ja sillon kun meillä ei ole ensiapua niin meillä on atk:ta. Nyt saa vähemmän savijuttuja aikaiseksi. Koulussa on kivaa, mutta ei jaksaisi herätä aina niin kamalan aikaisin. Jouduttiinhan me aikaisemminki heräämään näin aikaisin, mutta nyt tuntuu että tämä pimeys on imenyt kaiken sen energian mikä mulla oli silloin kesällä ja koulun alkaessa. Tule jo kevät!

 

Kuviksen lopputyö juttuja

Mainitsin viimetekstissäni tekeväni kuvataidekoulussa lopputyötä planeetoista. Teen siis vain meidän aurinkokuntamme, muutenhan joutuisin tekemään ihan äärettömästi niitä :O Lopputyöhöni tulee kuulumaan noin kymmenen reliefiä, jotka on tehty kipsimuottien päällä pyöreän muodon aikaansaamiseksi. Taas keramiikkaa. Ajattelin maalata ne, koska lasitteella en saa sellaisia värejä kuin haluan. Planeetoistani ei tule oikeiden planeettojen näköisiä eivätkä ne ole oikeassa mittasuhteessa. Käytän planeettojen hahmojen aiheina antiikin jumaltaruja ja omia päähänpistoja. Tähän asti tehdessäni töitäni en ole kirjoittanut ajatuksiani ylös vaan piirtänyt suunnitelmia muistivihkooni. Koitin äsken etsiä kyseistä vihkoa, jotta voisin näytää kuvia siitä mutta ilmeisesti se on unohtunut joko kouluun tai on jossain huoneeni sekaisissa syövereissä. Ja sieltä on yhtä hankala löytää mitään kuin Tartaroksen pimeydestä :D Ainakin silloin kun en ole siivonnut.

Tässä kuvia planeetoista jotka olen saanut valmiiksi, muutama on vielä tekemättä.

Aurinko:

Tiedän kyllä että Aurinko on tähti eikä planeetta, mutta onhan se nyt suurin osa aurinkokunnastamme. 

 

Suunnittelin tekeväni Auringolle liehuvat hiukset, mutta sitten tuli ongelma että miten se saadaan nostetuksi kipsimuotista, joten jouduin leikkaamaan ne pois. Saatan ehkä tehdä uudet jostain toisesta materiaalista.

Kun nostin työtä niin siihen tuli halkeamia.. No onneksi oli helppo korjata paikkaamalla savella.

Ideanani oli kultahiuksinen Appollonmainen hahmo jolla on otsalla pillerinpyörittäjä/khepri, joka on muinaisegyptiläinen auringon symboli. Tein hahmolle myös Eoksen kädet.

Venus:

Tein naismaiset sivulle katsovat kasvot. Koitin tehdä täyteläiset huulet, jotka eivät olisi liian leveät, mutta en tiedä onnistuinko.. Ajattelin liimata valmiiseen työhön helmikorviksen ja simpukoita hiuksiin.

Jupiter:

Ideani oli että hahmo katsoisi alaspäin, koska Jupiter on taivaan jumala, mutta se ei ihan onnistunut.

Jupiter/Zeus kuvataan yleensä vanhana miehenä. Ajattelin että tämän pitäisi näyttää uhkaavalta ukkosmieheltä, mutta siitä tuli enemmänkin hassun näköinen :/

Neptunus:

Poseidonin sijasta kuvasin Neptunuksen Tritonina, Poseidonin poikana, jolla on kotilotorvi, jota puhaltamalla meren saa pauhaamaan tai tyyntymään. Kuvasin hahmon silmät kiinni koska meri symboloi mieltä ja kenties Triton yrittää miettiä. Tähän astisista planeetoisani tämä onnistui mielestäni parhaiten.

Mars:

Kun mietin millaisen teen Marsista, mieleeni tuli joku sotapäälikkö joka katsoo sotatantereelle juuri ennen taistelua ja alkaa huutamaan käskyjä sotilailleen. Toivottavasti tuosta kypärästä ei tullut liian Magnetomainen.

Pluto:

On kääpiöplaneetta, mutta koska pidän siitä halusin tehdä siitäkin reliefin. Ja koska Pluto on tärkeä jumala antiikin myyteissä.

 

Koska Pluto on kuolemanjumala tein siitä tyhjäsilmäisen muumion joka on katoamassa/murenemassa. Muumio idea tuli egyptiläisestä muumioiden ja kuolemanjumalasta Osiriksesta.

Eli siinä niitä mitä olen saanut valmiiksi. Seuraavaksi ajattelin alkaa tekemään Saturnusta/Kronosta, joka on ajanjumala. Siihen olen suunnitellut tekeväni kaksi puolta, toisella puolella lapsen kasvot ja toisella vanhuksen. Puoliskot jakaa Saturnuksen rengas. Tosin en ihan vielä tiedä miten sen renkaan siihen tekisin.. No se selviää.